Rypäleen kalorit: ravintoarvot, sokeri ja glykeeminen indeksi
Rypäleet ovat Suomessa pääosin tuontihedelmiä, mutta ne kuuluvat silti tuttuihin herkkuihin. 100 g tuoretta rypälettä on noin 70 kcal. Kalorit tulevat suurelta osin sokerista, sillä rypäleen sokeripitoisuus on korkea. Rypäleet sisältävät myös resveratrolia, kversetiiniä ja antosyaniineja, erityisesti punaisissa ja mustissa lajikkeissa. Tässä ohjeessa käymme läpi rypäleen ravintoarvot, sokerimäärän, glykeemisen indeksin ja sopivan annoksen.
Älä vain lue, seuraaOta kuva ateriastasi, ja Kalorita kirjaa kalorit ja makroravinteet sekunneissa. 3 päivää ilmaiseksi.→Rypäleen ravintoarvot (100 g tuoretta)
Rypäleet koostuvat suurelta osin vedestä ja hiilihydraateista. Proteiinia ja rasvaa on hyvin vähän. Väri vaikuttaa kaloreihin vain vähän, mutta antioksidanttien määrä vaihtelee. Resveratrolin määrä vaihtelee lajikkeen ja lähteen mukaan, joten taulukossa on vaihteluvälin alaraja ja yläraja.
| Ravintoaine | Vihreä rypäle (100 g) | Punainen rypäle (100 g) | Musta rypäle (100 g) |
|---|---|---|---|
| Kalori | 67 kcal | 72 kcal | 69 kcal |
| Hiilihydraatit | 17,2 g | 18,1 g | 17,8 g |
| Sokeri (fruktoosi ja glukoosi) | 15,5 g | 16,2 g | 15,9 g |
| Kuitu | 0,9 g | 0,9 g | 0,9 g |
| Proteiini | 0,7 g | 0,6 g | 0,7 g |
| Rasva | 0,2 g | 0,2 g | 0,2 g |
| C-vitamiini | 3,2 mg | 3,6 mg | 4,0 mg |
| K-vitamiini | 14,6 µg | 14,6 µg | 14,6 µg |
| Kalium | 191 mg | 191 mg | 191 mg |
| Resveratroli | Vähän | 0,16 ja 0,36 mg | 0,36 ja 0,72 mg |
100 g rypäleitä vastaa noin yhtä pientä klusteria (15 tai 20 marjaa). Lasillinen rypälemehua (2 dl) antaa noin 120 kcal, koska kuitu on poistettu ja sokeri on keskittynyt.
Resveratroli ja antioksidantit: punaisen ja mustan rypäleen ero
Resveratroli on polyfenoli, joka kertyy rypäleen kuoreen. Sitä on tutkittu muun muassa tulehdukseen sekä sydän- ja verisuoniterveyteen liittyen. Sitä on punaisissa ja mustissa rypäleissä selvästi enemmän kuin vihreissä.
Antosyaniinit ovat mustien ja tummanpunaisten rypäleiden väriaineita. Ne tunnetaan antioksidanttisista ja tulehdusta vähentävistä vaikutuksistaan. Siksi musta tai punainen rypäle voi tarjota enemmän suojaavia yhdisteitä samalla sokerimäärällä.
- Resveratroli: punaisessa rypälessä 0,16 ja 0,36 mg per 100 g, mustassa 0,36 ja 0,72 mg per 100 g. Vihreässä vain vähän.
- Kversetiini: esiintyy kaikissa väreissä. Tunnetaan antihistamiinisesta ja tulehdusta vähentävästä vaikutuksestaan.
- Katekiinit: erityisesti vihreässä rypälessä. Rakenteeltaan samankaltaisia kuin vihreän teen flavonoidit.
- Antosyaniinit: mustassa ja tummanpunaisessa rypälessä runsaasti. Vähentävät DNA-vaurioita ja LDL-kolesterolin hapettumista.
- Lutein ja zeaksantiini: silmiä tukevia karotenoideja. Pieni määrä kaikissa väreissä.
Sokeri, glykeeminen indeksi ja ruokavalio
Rypäleen korkea sokeripitoisuus (15 tai 16 g per 100 g) vaatii annoskoon seurantaa, jos sinulla on diabetes tai insuliiniresistenssi. Tuoreen rypäleen glykeeminen indeksi (GI) on kuitenkin 43 ja 53 välillä, eli keskimatala.
Kuidun vähyys (0,9 g) rajoittaa GI:n hallintaa jonkin verran. Rypäleitä kannattaa verrata muihin hedelmiin, ei makeisiin tai sokeriin.
GI-arvot vaihtelevat lähteittäin. Joissakin taulukoissa musta ja punainen rypäle ovat 43 ja 48 välillä, vihreä (esimerkiksi siemenetön) jopa 53 asti. Ero on pieni ja riippuu mittaustavasta, joten kaikki rypälelajikkeet kannattaa luokitella keskimatalan GI:n ryhmään.
| Aihe | Yksityiskohta |
|---|---|
| Glykeeminen indeksi (GI) | 43 ja 53 välillä (keskimatala, lajikkeesta riippuen) |
| Glykeeminen kuorma (GL, 150 g annos) | noin 11,5 (keskitasoa) |
| Suositus diabetekselle | noin 100 g annos kerrallaan, muiden matalan GI:n ruokien kanssa |
| Kuivattu rypäle (rusina) | noin 299 kcal per 100 g, GI 64 ja 66, glykeeminen kuorma paljon korkeampi |
| Rypälemehu | Ei kuitua ja sokeri keskittynyt. Tuore rypäle on parempi valinta |
| Syömisajankohta | Syöminen osana ateriaa hidastaa verensokerin nousua. Yksin napostelu nostaa sitä enemmän |
| Pakastettu rypäle | GI ei muutu ja kalorit ovat samat. Sopii välipalaksi |
Terveille aikuisille sopiva annos on yksi pieni rypäleklusteri (150 tai 200 g, noin 100 tai 140 kcal) päivässä. Diabeteksessa 100 g on hyvä raja.
Yleisimmät rypälelajikkeet Suomen kaupoissa
Suomessa rypäleitä myydään pääosin tuontituotteina. Kaupoissa näkee yleensä vihreitä, punaisia ja mustia lajikkeita. Kalorimäärät ovat lajikkeiden välillä lähes samat.
| Lajike | Väri | Maku | Kalori (100 g) |
|---|---|---|---|
| Vihreä siemenetön | Vihreä | Makea ja neutraali | noin 67 kcal |
| Punainen siemenetön | Punainen | Makea ja rapea | noin 72 kcal |
| Musta rypäle | Musta | Tumma ja makea | noin 69 kcal |
| Muskottirypäle | Vaalea tai punainen | Makea ja aromaattinen | noin 70 kcal |
Usein kysytyt kysymykset
Kasvaako paino rypäleistä?
100 g tuoreita rypäleitä on noin 70 kcal, joten kohtuullinen määrä (150 tai 200 g päivässä) ei yleensä nosta painoa. Rypäleitä on helppo syödä liikaa, joten kannattaa annostella eikä syödä suoraan kulhosta. Kuivattu rypäle eli rusina on paljon tiiviimpi, noin 300 kcal per 100 g, joten sen annoskoon kanssa kannattaa olla tarkkana.
Punainen vai musta rypäle: kumpi on terveellisempi?
Antioksidanttien kannalta musta rypäle erottuu, sillä antosyaniinien ja resveratrolin määrä on suurempi. Kalorit ja sokeri ovat molemmissa lähes samat, noin 69 ja 72 kcal per 100 g. Ero ei ole kovin suuri, joten sinun kannattaa valita se lajike, josta todella pidät.
Voiko diabeetikko syödä rypäleitä?
Voi, kun annoskoko on hallinnassa. Tuoreen rypäleen GI on 43 ja 53 välillä, eli ei korkea. Syö noin 100 g kerrallaan, mieluiten osana ateriaa. Kuivatut rypäleet ja rypälemehu ovat keskittynyttä sokeria, joten niitä kannattaa käyttää varoen.
Kuinka paljon sokeria rypäleessä on?
100 g tuoreessa rypäleessä on 15 ja 16 g sokeria, ja suurin osa on glukoosia ja fruktoosia. Määrä on suurempi kuin omenassa (noin 10 g) tai mansikassa (noin 5 g). Vihreiden, punaisten ja mustien lajikkeiden sokerimäärät ovat hyvin lähellä toisiaan, joten väri ei muuta sokerimäärää merkittävästi.
Onko mustassa rypäleessä sokeria, ja kuinka paljon?
Kyllä. Mustassa rypäleessä on noin 15,9 g sokeria per 100 g, lähes sama määrä kuin punaisessa (16,2 g) ja vihreässä (15,5 g). Mustan rypäleen etu ei ole vähäisempi sokeri vaan enemmän antosyaniineja ja resveratrolia.
Kuinka paljon rypälettä pitää syödä resveratrolia varten?
Tutkimuksissa käytettyjä resveratrolimääriä (noin 100 tai 500 mg päivässä) ei saa rypäleistä käytännössä. Mustassa rypäleessä on vain 0,36 ja 0,72 mg resveratrolia per 100 g. Sydän- ja verisuoniterveyden kannalta 150 tai 200 g mustia tai punaisia rypäleitä päivässä on kohtuullinen lisä. Jos harkitset resveratrolilisää, kysy neuvoa lääkäriltä.
Siemenellinen vai siemenetön rypäle: kumpi on hyödyllisempi?
Siemen sisältää proantosyanidiineiksi kutsuttuja oligomeerisiä flavonoideja, ja niiden antioksidanttikapasiteetti on korkeampi kuin kuoren tai lihan. Siemenellinen rypäle on tässä mielessä parempi. Käytännössä siemenettömiä lajikkeita syödään helpommin, joten valinta riippuu omasta elämäntavasta.
Tee kalorien seurannasta helppoa
Ota kuva ruoastasi, ja Kaloritan tekoäly arvioi sen kalorit ja makroravinteet sekunneissa.
Lataa ilmaiseksi