Mustikan ravintoarvo: kalorit, antioksidantit ja terveyshyödyt
Mustikka on suomalaisen metsän kesäherkku, ja kaupan viljellyt mustikat (blueberry) ovat saatavilla ympäri vuoden. Sadassa grammassa on vain 57 kaloria, mutta antioksidantteja siinä on paljon. Sinisen värin antavat antosyaniinit, joiden on tutkittu liittyvän aivojen, sydämen ja aineenvaihdunnan hyvinvointiin. Suomessa mustikkaa saa poimia metsästä jokamiehenoikeudella, ja pakastettuna sitä on koko vuoden.
Älä vain lue, seuraaOta kuva ateriastasi, ja Kalorita kirjaa kalorit ja makroravinteet sekunneissa. 3 päivää ilmaiseksi.→Mustikan ravintoarvot
100 g tuoretta viljeltyä mustikkaa (blueberry) sisältää USDA FoodData Central -tietokannan mukaan seuraavat määrät:
| Ravintoaine | Määrä (100 g) | % suosituksesta |
|---|---|---|
| Energia | 57 kcal | |
| Hiilihydraatit | 14,5 g | 5 % |
| Sokeri | 9,9 g | |
| Kuitu | 2,4 g | 9 % |
| Proteiini | 0,7 g | 1 % |
| Rasva | 0,3 g | |
| C-vitamiini | 9,7 mg | 11 % |
| K-vitamiini | 19,3 µg | 16 % |
| Mangaani | 0,34 mg | 17 % |
| B6-vitamiini | 0,05 mg | 3 % |
Yksi kuppi (150 g) mustikkaa antaa noin 85 kaloria, 3,6 g kuitua ja 15 mg C-vitamiinia. Rasvaa siinä on käytännössä vain jäämiä.
Antosyaniinit: sinisen värin salaisuus
Mustikan sinisen värin aiheuttavat antosyaniinit, jotka kuuluvat flavonoideihin. 100 g tuoretta mustikkaa sisältää keskimäärin noin 163 mg antosyaniineja, kun mansikassa niitä on noin 20 mg ja kirsikassa noin 82 mg. Antosyaniinit neutraloivat vapaita radikaaleja ja niiden on tutkittu tukevan verisuonten terveyttä. Myös puolukka ja vadelma ovat antosyaniinipitoisia marjoja, joita suomalaiset syövät paljon.
Mustikka kuuluu antosyaniinipitoisimpiin marjoihin, ja sen lisääminen arkeen on helppoa.
Aivot ja muisti
Suurin osa mustikkatutkimuksista koskee aivoja. Pitkäaikaisen marjojen syönnin on arveltu hidastavan iän myötä tapahtuvaa muistin heikkenemistä:
- Muisti: Joidenkin tutkimusten mukaan säännöllinen marjojen syönti voi parantaa muistin toimintaa iäkkäillä aikuisilla. Tulokset vaihtelevat, joten lisätutkimuksia tarvitaan.
- Tarkkaavaisuus: Muutamissa kokeissa marjat ovat parantaneet lasten tarkkaavaisuutta, mutta näyttö on vielä vähäistä.
- Mekanismi: Eläinkokeissa antosyaniinit näyttävät tukevan hermosolujen uusiutumista ja vähentävän tulehdusmerkkiaineita aivoissa.
- Alzheimer: Eläinkokeissa on nähty vähäisempää amyloidiplakkien kertymistä, mutta ihmisillä asiaa tutkitaan yhä.
Sydän, verenpaine ja verensokeri
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään 400 gramman päivittäistä kasvis- ja hedelmäannosta sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Mustikka sopii tähän hyvin:
- LDL-kolesteroli: Muutamissa tutkimuksissa mustikka on vähentänyt LDL-kolesterolin hapettumista, ja hapettunut LDL liittyy valtimotautiin.
- Verenpaine: Pienissä tutkimuksissa mustikka on laskenut verenpainetta hieman. Vaikutus on pieni eikä korvaa lääkitystä.
- Insuliiniherkkyys: Ylipainoisilla henkilöillä mustikka on parantanut insuliinin toimintaa joissakin tutkimuksissa.
- Glykeeminen indeksi: Mustikan GI on noin 53, eli matala. 150 g annoksen glykeeminen kuorma on noin 6, joten sekin on matala.
Tyypin 2 diabeetikoilla päivittäinen mustikkaannos on joissakin meta-analyyseissä yhdistetty parempaan verensokerin tasapainoon. Marjat eivät kuitenkaan korvaa lääkitystä, ja omaa verensokeria kannattaa seurata.
Mustikka suomalaisessa ruokapöydässä
Mustikka on Suomessa tuttu jo lapsesta asti. Sitä käytetään monin tavoin:
- Mustikkapiirakka ja -keitto: Perinteisiä jälkiruokia, joissa marjat ovat pääroolissa. Sokeri nostaa kaloreita, joten pieni annos riittää.
- Aamupuuro: Kaurapuuron päälle sopivat hyvin tuoreet tai pakastetut mustikat.
- Rahka tai piimä: Mustikka sopii rahkan ja piimän kanssa, ja tuloksena on lisää proteiinia ja kuitua.
Usein kysytyt kysymykset
Montako kaloria mustikassa on?
100 g tuoretta mustikkaa on noin 57 kaloria ja yksi kuppi (150 g) noin 85 kaloria. Kuivattu mustikka on huomattavasti tiheämpää, noin 325 kcal sadassa grammassa, joten annoskokoon kannattaa kiinnittää huomiota.
Onko pakastettu mustikka yhtä terveellistä kuin tuore?
Pitkälti kyllä. Pakastus voi vähentää antosyaniinien määrää muutamia prosentteja, mutta pakastettuna mustikka säilyttää C-vitamiinin ja kuidun hyvin. Joidenkin tutkimusten mukaan pakastetun mustikan antioksidanttien hyötyosuus on lähes sama kuin tuoreen.
Kuinka paljon mustikkaa päivässä kannattaa syödä?
Tutkimuksissa hyödyllisinä annoksina on pidetty yleensä noin 100 tai 200 grammaa päivässä, eli suunnilleen kupillinen. Suuria määriä ei tarvita, mutta sokeria sisältävät mustikkatuotteet kannattaa pitää kohtuullisina.
Voivatko diabeetikot syödä mustikkaa?
Kyllä, kohtuudella. Glykeeminen indeksi on matala ja 150 g annoksen glykeeminen kuorma on alhainen. Useimmat diabeetikot voivat syödä noin 150 tai 200 grammaa päivässä, mutta oma verensokeri kannattaa tarkistaa sopivan määrän löytämiseksi.
Mistä mustikkaa saa Suomessa?
Villi mustikka on poimittavissa metsästä heinä- ja elokuussa jokamiehenoikeudella. Kaupoissa on tuoreita mustikoita kesällä ja pakastettuja ympäri vuoden.
Mikä sopii mustikan kanssa?
Rahka, piimä ja kaurapuuro ovat hyviä vaihtoehtoja. Kun mustikkaa syödään proteiinipitoisen ruoan kanssa, se tekee aterian täyttävämmäksi.
Tee kalorien seurannasta helppoa
Ota kuva ruoastasi, ja Kaloritan tekoäly arvioi sen kalorit ja makroravinteet sekunneissa.
Lataa ilmaiseksi