Persiljan hyödyt ja ravintoarvo
Persilja on pieni lehti, jota käytetään Suomessa perunoiden päällä, kalakeitossa ja salaateissa. Silti se sisältää poikkeuksellisen tiheän ravintoainepaketin: 100 grammassa on 133 mg C-vitamiinia (noin 222 prosenttia päivän arvosta) ja 1640 µg K-vitamiinia. Annokset ovat pieniä (5 tai 20 g), mutta useita kertoja päivässä syötynä persilja tuo selvän lisän vitamiineihin. Katsotaan lukuja tarkemmin.
Älä vain lue, seuraaOta kuva ateriastasi, ja Kalorita kirjaa kalorit ja makroravinteet sekunneissa. 3 päivää ilmaiseksi.→Persiljan ravintoarvot (100 g, tuore)
Taulukon arvot koskevat tuoretta lehtipersiljaa:
| Ravintoaine | Määrä | Päivän arvosta |
|---|---|---|
| Energia | 36 kcal | 2 % |
| Vesi | 87,7 g | - |
| Hiilihydraatti | 6,3 g | 2 % |
| Ravintokuitu | 3,3 g | 12 % |
| Proteiini | 3,0 g | 6 % |
| Rasva | 0,8 g | 1 % |
| K-vitamiini | 1640 µg | 1367 % |
| C-vitamiini | 133 mg | 222 % |
| Folaatti (B9) | 152 µg | 38 % |
| A-vitamiini (beta-karoteeni) | 421 µg RAE | 47 % |
| Rauta | 6,2 mg | 34 % |
| Kalsium | 138 mg | 11 % |
| Kalium | 554 mg | 12 % |
K-vitamiinin määrä on erittäin korkea (1640 µg, noin 14 kertaa päivän arvo). Verenohennuslääkettä, kuten varfariinia, käyttävien kannattaa pitää persiljan määrä päivästä toiseen samana.
K-vitamiini ja luuston terveys
Persilja on yksi luonnon runsaimmista K-vitamiinin lähteistä. K-vitamiinilla on kaksi tärkeää tehtävää: se aktivoi veren hyytymistekijät ja sitoo kalsiumia luun proteiineihin (osteokalsiini).
- K1 (fyllokinoni): Persiljan hallitseva muoto. Maksa käyttää sitä veren hyytymisen tukemiseen.
- K2 (menakinoni): Esiintyy fermentoiduissa ruoissa ja eläinperäisissä tuotteissa, ja sen vaikutus luustoon ja verisuoniin on vahvempi. Persiljassa on myös vähän K2:ta.
- Luuntiheys: Havainnointitutkimukset yhdistävät runsaan K-vitamiinin saannin parempaan luuntiheyteen ja pienempään murtumariskiin. Pelkkä persilja ei kuitenkaan takaa tätä, vaan tarvitaan myös kalsiumia ja D-vitamiinia.
- Varfariini-varoitus: K-vitamiini heikentää varfariinin vaikutusta. Päivittäinen 1 tai 2 ruokalusikallista persiljaa (noin 5 tai 10 g, noin 82 tai 164 µg K1) ei yleensä muuta INR-arvoa merkittävästi. Suuret vaihtelut, kuten yhtenä päivänä 100 g persiljaa (esim. tabbouleh) ja seuraavana ei lainkaan, ovat kuitenkin vaarallisia.
Flavonoidit: apigeniini ja luteoliini
Persilja kuuluu apigeniinin ja luteoliinin suhteen rikkaimpiin kasviskoihin. Nämä flavonoidit ovat antaneet kiinnostavia tuloksia laboratorio- ja eläinkokeissa, mutta ihmisillä tutkimusta on vielä vähän.
| Yhdiste | Mahdollinen vaikutus | Näytön taso |
|---|---|---|
| Apigeniini | Tulehdusta hillitsevä, rauhoittava (hiirikokeet), solujen kasvua hidastava (solukokeet) | Alustava tutkimus, ei ihmiskokeita |
| Luteoliini | Antioksidantti, hermostoa suojaava (eläimet), allergisen tulehduksen vähentäminen | Alustava tutkimus, ei ihmiskokeita |
| Myristisiini | Voi lisätä maksan vieroitusentsyymejä | Eläimet; ihmisdata vähäistä |
| Klorofylli | Bakteereja vastaan ja antioksidatiivinen; hengityksen tuoksun lievitys (kliinistä tukea) | Kohtalainen |
Persiljan väitetyille syöpää ehkäiseville tai munuaisia puhdistaville vaikutuksille ei ole kliinistä näyttöä. Ravintoarvo on todellinen ja tärkeä, mutta ihmeparannuksia tukevaa tietoa ei ole.
Persilja suomalaisessa ruoassa: määrät ja käytännön ohjeet
Persiljaa käytetään Suomessa uusien perunoiden kanssa, kalakeitossa, lihapullissa, salaateissa ja kesäkeitoissa. Realistiset päivittäiset määrät näyttävät tältä:
| Käyttötapa | Tyypillinen määrä | C-vitamiinia | K-vitamiinia |
|---|---|---|---|
| Lihapullien sisällä (4 tai 5 kpl) | 10 g (2 ruokalusikallista hienonnettua) | noin 13 mg (22 % päivän arvosta) | noin 164 µg (137 % päivän arvosta) |
| Salaatti tai tabbouleh | 15 g | noin 20 mg (33 % päivän arvosta) | noin 246 µg (205 % päivän arvosta) |
| Tabbouleh (4 hengen annos) | 1 nippu (noin 50 g) | noin 67 mg per annos | noin 205 µg per annos |
| Kalakeiton päälle (1 annos) | 5 g (1 teelusikallinen) | noin 7 mg (11 % päivän arvosta) | noin 82 µg (68 % päivän arvosta) |
| Koristeluun lautasen reunalle (usein jätetään syömättä) | 2 tai 3 g | Ei merkittävä | Ei merkittävä |
- Tuore vai kuivattu: Kuivatun persiljan C-vitamiini katoaa suurelta osin, K-vitamiini säilyy. Maku on tuoreena paljon voimakkaampi.
- Raudan imeytyminen: Persiljan rauta (6,2 mg/100 g) on kasviperäistä rautaa (ei-hemirautaa), joten C-vitamiini parantaa sen imeytymistä. Sitruunamehu ja persilja tabbouleh-salaatissa on tässä mielessä hyvä yhdistelmä.
- Säilytysvinkki: Varret pysyvät jääkaapissa 1 tai 2 viikkoa, kun ne laitetaan veteen. Persiljan voi myös pestä, kuivata ja pakastaa. Aromi säilyy osittain, joten se sopii parhaiten keittoihin ja kastikkeisiin.
- Persiljan siemenet: Kansanlääkinnässä siemeniä käytetään virtsaneritystä lisäävänä, ja suuret määrät voivat olla maksalle ja munuaisille haitallisia. Ruokana käytettävät lehdet ovat täysin eri asia, eikä niitä pidä sekoittaa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko persilja todella rautalähde?
100 g persiljaa sisältää 6,2 mg rautaa, mikä on noin 34 prosenttia päivän arvosta. Rauta on kuitenkin kasviperäistä (ei-hemirautaa), joten imeytyminen on noin 5 tai 12 prosenttia, kun eläinperäisen hemiraudan imeytyminen on 15 tai 35 prosenttia. Persiljan syöminen C-vitamiinin kanssa, esimerkiksi sitruunamehun tai appelsiinin kanssa, nostaa imeytymistä 2 tai 4 kertaiseksi.
Auttaako persiljamehu munuaisia?
Persiljalla on lievä virtsaneritystä lisäävä vaikutus. Väitteelle, että se puhdistaisi munuaisia tai liuottaisi munuaiskiviä, ei kuitenkaan ole kliinistä näyttöä. Jos sinulla on aktiivinen munuaissairaus tai munuaiskiviä, keskustele lääkärin kanssa.
Kuinka paljon persiljaa on turvallista syödä päivässä?
Ruokana käytettäville lehdille ei ole asetettu turvallista ylärajaa. Noin 20 tai 50 g päivässä pidetään kohtuullisena. Korkean K-vitamiinipitoisuutensa vuoksi varfariinia käyttävien kannattaa pitää määrä tasaisena. Persiljan siemenet ja uutteet ovat eri asia, ja niiden suuret annokset voivat olla myrkyllisiä.
Onko persilja turvallista raskaana oleville?
Tavalliset ruoka-annokset (5 tai 15 g) ovat turvallisia. Hyvin suurina määrinä, lisäravinteiden tasolla, persilja voi virittää kohdun supistelua, joten raskausaikana kannattaa pysyä ruoka-annoksissa. Persiljansiemenistä tehtyjä teitä tai uutteita ei pidä käyttää raskausaikana lainkaan.
Onko lehtipersilja vai kiharapersilja ravinnepitoisempi?
Ravintoarvot ovat hyvin lähellä toisiaan. Lehtipersiljalla (italianpersilja) on voimakkaampi aromi ja se on kaupoissa yleisempi. Kiharapersiljaa käytetään useammin koristeena. Molemmissa on samankaltaisesti K-vitamiinia, C-vitamiinia ja folaattia.
Poistaako persilja pahan hengen?
Jonkin verran kyllä. Persiljan klorofylli vähentää suun bakteereja, ja se lieventää voimakkaasti maustettujen ruokien, kuten valkosipulin, hajua. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. Jatkuvan pahan hengen syy kannattaa selvittää hammashoidossa tai ruoansulatuksessa.
Tee kalorien seurannasta helppoa
Ota kuva ruoastasi, ja Kaloritan tekoäly arvioi sen kalorit ja makroravinteet sekunneissa.
Lataa ilmaiseksi