← Takaisin blogiin Käytännön vinkit

Stressisyömisen lopettaminen: kun syöt tunteiden vuoksi

📅 ⏱️ 6 min lukuaika ✏️ Kalorita ravitsemustoimitus

Stressisyöminen eli tunnesyöminen on syömistä, joka johtuu tunteista eikä nälästä. Kortisoli, stressihormoni, saa aivot kaipaamaan runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa, koska ne tuovat hetkellistä helpotusta. Ilmiö on hyvin yleinen, ja sitä voi oppia hallitsemaan.

Älä vain lue, seuraaOta kuva ateriastasi, ja Kalorita kirjaa kalorit ja makroravinteet sekunneissa. 3 päivää ilmaiseksi.→

Todellinen nälkä vs tunnenälkä

OminaisuusTodellinen nälkäTunnenälkä
AlkaminenHitaasti, vähitellenÄkillisesti, impulssina
SijaintiVatsan kurinaKurkussa, päässä, tunteissa
KestoKasvaa ajan kuluessaHeti ”juuri nyt”
RuokatyyppiJoustava, käy mikä vainTietty, kuten suklaa tai perunalastut
TäyttyminenLoppuu, kun on täynnäJatkuu, vaikka olisi jo täynnä
JälkitunneTyytyväisyysSyyllisyys ja katumus

Hyvä kysymys: ”Söisinkö mieluummin salaattia?” Jos vastaus on ”ei, haluan vain suklaata”, kyse on tunnenälästä.

Tunnista laukaisevat tunteet

Viiden minuutin sääntö

  1. 1. minuutti: käynnistä ajastin puhelimessasi
  2. 2. minuutti: kysy itseltäsi: ”Olenko oikeasti nälkäinen juuri nyt?”
  3. 3. minuutti: mitä tunnetta koen? (surullinen, väsynyt, stressaantunut, vihainen)
  4. 4. minuutti: ”Miten voisin lievittää tätä tunnetta ilman ruokaa?”
  5. 5. minuutti: päätös. Jos olen oikeasti nälkäinen, syön. Jos en, valitsen jonkin muun keinon.

Viiden minuutin odotus katkaisee refleksinomaisen syömisen. Monet tunnekriisit laantuvat, kun niille antaa aikaa.

Muita keinoja kuin ruoka

Pitkän aikavälin strategia

  1. Syömispäiväkirja: mitä söin ja mitä tunsin?
  2. Säännöllinen ateriarytmi: 3 pääateriaa ja 1 tai 2 välipalaa pitävät verensokerin tasaisena
  3. Riittävä uni: 7 tuntia tai enemmän parantaa tunteiden säätelyä
  4. Liikunta: kolme tai useampi kerta viikossa laskee kortisolia pysyvästi
  5. Terapia: KBT eli kognitiivinen käyttäytymisterapia on hyvin tehokas
  6. Tietoinen syöminen: keskity lautaseen ja jätä puhelin pois pöydästä

Usein kysytyt kysymykset

Onko tunnesyöminen joskus normaalia?

Kyllä. Syntymäpäiväkakku tai rakkaan kanssa syöty suklaa ei ole ongelma. Ongelmaksi se muuttuu, kun siitä tulee tapa tai kun se vaikuttaa painoon ja terveyteen.

Lihottaako stressisyöminen?

Kyllä. Kortisoli lisää vatsan alueen rasvaa. Stressisyöminen on tyypillisesti runsaskalorista, noin 300 ja 600 kcal tai enemmän, ja se toistuu usein.

Mitä ruokia syödään useimmin stressissä?

Makeisia, suklaata, perunalastuja, jäätelöä ja pikaruokaa. Runsas hiilihydraatti ja rasva yhdessä aktivoivat aivojen palkintokeskuksen nopeasti. Suomessa tyypillisiä ovat myös salmiakki ja karkit.

Syövätkö lapset stressistä?

Kyllä, usein. Kun vanhemmat käyttävät ruokaa palkintona, tapa juurtuu varhain. Ratkaisu on palkita muilla keinoin ja puhua tunteista.

Auttavatko masennuslääkkeet?

Jotkin SSRI-lääkkeet, erityisesti fluoksetiini, voivat vähentää tunnesyömistä. Ne vaativat lääkärin määräyksen ja seurannan.

Mikä terapia toimii parhaiten?

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) ja dialektinen käyttäytymisterapia (DBT) ovat tunnesyömiseen eniten näyttöä kerränneet. Tyypillisesti tarvitaan 8 ja 12 istuntoa.

Tee kalorien seurannasta helppoa

Ota kuva ruoastasi, ja Kaloritan tekoäly arvioi sen kalorit ja makroravinteet sekunneissa.

Lataa ilmaiseksi