Stressisyömisen lopettaminen: kun syöt tunteiden vuoksi
Stressisyöminen eli tunnesyöminen on syömistä, joka johtuu tunteista eikä nälästä. Kortisoli, stressihormoni, saa aivot kaipaamaan runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa, koska ne tuovat hetkellistä helpotusta. Ilmiö on hyvin yleinen, ja sitä voi oppia hallitsemaan.
Älä vain lue, seuraaOta kuva ateriastasi, ja Kalorita kirjaa kalorit ja makroravinteet sekunneissa. 3 päivää ilmaiseksi.→Todellinen nälkä vs tunnenälkä
| Ominaisuus | Todellinen nälkä | Tunnenälkä |
|---|---|---|
| Alkaminen | Hitaasti, vähitellen | Äkillisesti, impulssina |
| Sijainti | Vatsan kurina | Kurkussa, päässä, tunteissa |
| Kesto | Kasvaa ajan kuluessa | Heti ”juuri nyt” |
| Ruokatyyppi | Joustava, käy mikä vain | Tietty, kuten suklaa tai perunalastut |
| Täyttyminen | Loppuu, kun on täynnä | Jatkuu, vaikka olisi jo täynnä |
| Jälkitunne | Tyytyväisyys | Syyllisyys ja katumus |
Hyvä kysymys: ”Söisinkö mieluummin salaattia?” Jos vastaus on ”ei, haluan vain suklaata”, kyse on tunnenälästä.
Tunnista laukaisevat tunteet
- Stressi: työpaine ja kasaantuvat velvollisuudet
- Suru: menetys, yksinäisyys, pettymys
- Tylsyys: liikkumattomuus ja yksitoikkoisuus
- Viha: riidan jälkeen tai pettymyksen takia
- Ilo: juhlinta ja palkitseminen (myönteinenkin tunne voi laukaista syömisen)
- Väsymys: unettomuus ja fyysinen uupumus
Viiden minuutin sääntö
- 1. minuutti: käynnistä ajastin puhelimessasi
- 2. minuutti: kysy itseltäsi: ”Olenko oikeasti nälkäinen juuri nyt?”
- 3. minuutti: mitä tunnetta koen? (surullinen, väsynyt, stressaantunut, vihainen)
- 4. minuutti: ”Miten voisin lievittää tätä tunnetta ilman ruokaa?”
- 5. minuutti: päätös. Jos olen oikeasti nälkäinen, syön. Jos en, valitsen jonkin muun keinon.
Viiden minuutin odotus katkaisee refleksinomaisen syömisen. Monet tunnekriisit laantuvat, kun niille antaa aikaa.
Muita keinoja kuin ruoka
- Liikunta: 10 minuutin kävely laskee kortisolia
- Hengitys: 4-7-8-tekniikka (4 sekuntia sisään, 7 pidätys, 8 ulos)
- Puhuminen: viesti tai puhelu ystävälle
- Kirjoittaminen: 5 minuuttia päiväkirjaa, kirjoita tunteet ylös
- Suihku tai kylpy: lämmin vesi aktivoi parasympaattisen hermoston
- Musiikki: kuuntele lempilaulu ja laula mukana
- Käsityöt: pidä kädet kiireisinä, esimerkiksi neulomalla, piirtämällä tai pelaamalla
Pitkän aikavälin strategia
- Syömispäiväkirja: mitä söin ja mitä tunsin?
- Säännöllinen ateriarytmi: 3 pääateriaa ja 1 tai 2 välipalaa pitävät verensokerin tasaisena
- Riittävä uni: 7 tuntia tai enemmän parantaa tunteiden säätelyä
- Liikunta: kolme tai useampi kerta viikossa laskee kortisolia pysyvästi
- Terapia: KBT eli kognitiivinen käyttäytymisterapia on hyvin tehokas
- Tietoinen syöminen: keskity lautaseen ja jätä puhelin pois pöydästä
Usein kysytyt kysymykset
Onko tunnesyöminen joskus normaalia?
Kyllä. Syntymäpäiväkakku tai rakkaan kanssa syöty suklaa ei ole ongelma. Ongelmaksi se muuttuu, kun siitä tulee tapa tai kun se vaikuttaa painoon ja terveyteen.
Lihottaako stressisyöminen?
Kyllä. Kortisoli lisää vatsan alueen rasvaa. Stressisyöminen on tyypillisesti runsaskalorista, noin 300 ja 600 kcal tai enemmän, ja se toistuu usein.
Mitä ruokia syödään useimmin stressissä?
Makeisia, suklaata, perunalastuja, jäätelöä ja pikaruokaa. Runsas hiilihydraatti ja rasva yhdessä aktivoivat aivojen palkintokeskuksen nopeasti. Suomessa tyypillisiä ovat myös salmiakki ja karkit.
Syövätkö lapset stressistä?
Kyllä, usein. Kun vanhemmat käyttävät ruokaa palkintona, tapa juurtuu varhain. Ratkaisu on palkita muilla keinoin ja puhua tunteista.
Auttavatko masennuslääkkeet?
Jotkin SSRI-lääkkeet, erityisesti fluoksetiini, voivat vähentää tunnesyömistä. Ne vaativat lääkärin määräyksen ja seurannan.
Mikä terapia toimii parhaiten?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) ja dialektinen käyttäytymisterapia (DBT) ovat tunnesyömiseen eniten näyttöä kerränneet. Tyypillisesti tarvitaan 8 ja 12 istuntoa.
Tee kalorien seurannasta helppoa
Ota kuva ruoastasi, ja Kaloritan tekoäly arvioi sen kalorit ja makroravinteet sekunneissa.
Lataa ilmaiseksi